Yleisradio 2000-luvulla
Vuosituhannen vaihteessa alkoi digitalisoitumisen buumi. Yle osallistui tähän perustamalla lukuisia uudenlaisia tv- ja radiokanavia. Yleisradio muun muassa aloitti ensimmäisenä Suomessa digitaalisen radiokanavan. Digitaalinen YLE Peili -niminen radiokanava aloitti toimintansa 1998. Tätä seurasivat uudet niin ikään digitaaliset kanavat nimiltään Yle Klassinen ja Radio Aino. Yle Klassinen -kanava toimii edelleen digitaalisena ja sitä voi kuunnella Internetin kautta. Kanava soittaa 24 tuntia vuorokaudessa klassista musiikkia. Radio Aino puolestaan lakkautettiin vuoden 2002 lopussa. Kanava yritti jossain määrin kilpailla kuulijoista kaupallisia asemia vastaan, mutta ei koskaan saavuttanut tavoittelemaansa kuulijamäärää. Sen tilalle perustettiin YleQ-niminen radiokanava, joka ei myöskään ollut pitkäikäinen. YleQ-kanava lopetti toimintansa vuonna 2006 ja tilalle tuli Yle Puhe -niminen radiokanava, joka korvasi myös YLE Peili -kanavan.
Uutisten toimittaminen vahvistui 2000-luvulla. Yleisradio perusti Yle Uutiset yksikön vuonna 2007. Se on valtakunnallinen uutistoimintaan keskittyvä Yleisradion oma toimija, joka alkoi toimittaa kaikki Yleisradion uutissisällöt. Yksikkö teki uutiset niin televisioon, radioon kuin verkkoonkin ja kaikkiin muihin viestintävälineisiin. Uutissisältöä tehdään myös ulkomaankielille sekä viittomakielelle. Koko toiminnan keskipisteenä on ympäri vuorokauden toimiva toimisto, joka hallinnoi ja koordinoi uutisten hankintaa Yleisradion verkostosta. Tähän verkostoon kuuluu niin urheilutoimitukset kuin alueelliset toimijat eri puolilla Suomea. Toiminnan alkamisen myötä Yle päätti kokonaisuudessaan Suomen Tietotoimistolta aiemmin tehdyt uutisten hankinnat. Ruotsinkielistä uutissisältöä toimittaa sen sijaan erillinen yksikkö Svenska Ylen puolelta.
Verkkosivustot avaavat uusia mahdollisuuksia
Yleisradio loi ja avasi ensimmäisen julkisen verkkosivustonsa Internetiin 1990-luvun puoliväliin tultaessa. Yleisrad
io seurasi tässä muita aikalaisiansa kun käytännössä kaikki valtamediat alkoivat kokeilla kotisivujen käyttöä viestinnässä ja rakentamaan tuottamansa sisältöön perustuvaa portaalia. Internetin käytön räjähdysmäinen leviäminen sai päättäjät heräämään ja panostamaan verkkosisältöön. Verkkosivujen kokeellinen käyttö muuttui strategiseksi sisällön luomiseksi ja 2000-luvun aikana verkkosivustojen kehitykseen panostettiin tosissaan.
Yleisradio vastasi verkkosivujensa avulla pitkään toivottuun pyyntöön vanhojen radio- ja tv-ohjelmien kuuntelu- ja katselemismahdollisuudesta. Yle Elävä Arkisto -niminen sivusto avattiin vuonna 2006. Sivusto tarjosi seurattavaksi huomattaman määrän vanhaa aineistoa Yleisradion arkistoista. Sisältöä löytyy niin radio- kuin televisio-ohjelmista ja myös valokuvia vuosien ja vuosikymmeninen varrelta. Sisältöä on tähän päivään mennessä kertynyt runsaasti. Eri pituisia videofilmejä on nähtävillä yli 4000 tuntia ja radio-ohjelmiakin 2500 tuntia. Palvelu on osoittautunut hyvin suosituksi ja se on kerännyt runsaasti kiitosta. Arkiston materiaalia on myös tarjottu yleisön käyttöön, mikä on lisännyt suosiota entisestään.
Yle Areena on puolestaan verkkopalvelu, joka tarjoaa Ylen ostamia ja tuottamia sisältöjä. Vuodesta 2007 lähtien palvelu on tarjonnut sekä suoria lähetyksiä että tallenteita. Ohjelmia löytyy laidasta laitaan ja se onkin Suomen laajin ja kattavin netti-TV ja nettiradioalusta. Tekijänoikeussopimukset rajoittavat joiltain osin sisältöä ja osa sisällöstä on vain Suomen rajojen sisäpuolella saatavissa. Yle Areena on yksi Suomen arvostetuimpia verkkobrändejä.
Yleisradio selkeästi seuraa aikaansa. Uusia palveluita kehitetään ja edelleen pyritään näiden avulla tekemään Yleisradion perustehtävää eli luomaan yhteisymmärrystä ja yhteistoimintaa yleisön kanssa.
